Matkan ensimmäinen sadepäivä (ke 22.10.2008). Kiotossa sadekuurot tarkoittavat näköjään sitä, että sataa koko ajan - hetkittäin vain vähän vähemmän, välillä taas enemmän.Sateinen keli ei kuitenkaan haitannut paikallisia. Olihan tänään Jidai Matsuri, elonkorjuujuhlan päivä. Paitsi elonkorjuujuhla, lokakuun 22. on myös Kioton pääkaupunkiajan muistopäivä. Perinne aloitettiin 1895, kun Heian-pyhättö perustettiin kaupungin 1100-vuotisen pääkaupunkiajan kunniaksi. Kioto oli Japanin pääkaupunki Heian-kaudelta aina Meiji-kaudelle saakka.
Juhlaparaatin reitti oli täpösenään väkeä, asianmukaisesti sateenvarjojen alle piiloutuneina. Kirsti ja minä nökötimme tottakai kuin tatit juhlakansan joukossa seuraamassa paraatia. Sateenvarjoja ei ollut, mutta "Gore-Tex rules". Ainoa harmittava asia oli se, että kamerat ja kameralaukut saivat kunnon vesipesun. Onneksi kamerat ovat hyvin tiivistettyä lajia...
Olimme juuri käyneet lounaalla ja ulos tullessamme osuimme parahiksi kadunvarteen paraatin alkuhetkillä. Jos tämä ei ole hyvää tuuria, niin mikä sitten?
Paraatin osanottajat eivät päässeet nautiskelemaan sateenvarjojen ylellisyydestä. Sen myös huomasi muutamien marssijoiden ilmeistä: "Kypsää, kypsää, kyps..." Valtaosaltaan marssikansa näytti kuitenkin vähät välittävän märästä juhlasäästä.
Kulkue oli komeaa katseltavaa. Porukka oli sonnustautunut viimeisen päälle historiallisiin asuihin. Joukossa oli niin maanviljelijöitä, virkamiehiä, sotilaita, ylhäisöä kuin samuraitakin. Kaikki tyyliltään satojen vuosien takaisissa ykkösvetimissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti